 |
 |
|
 |
 |
Ammuskukkulan museo.
Ammuskukkulan bunkkeri ja juoksuhautoja.
16.3.2018 Israel-raportti 18 Ammuskukkula Kävin tänään Jerusalemin pohjoispuolella sijaitsevalla Ammuskukkulalla (Ammunition Hill), joka oli jordanialaisten sotilastukikohta
Kuuden päivän sotaan asti, jolloin israelilaiset laskuvarjojoukot valtasivat 7.6.1967 strategisesti tärkeän kukkulan neljän tunnin erittäin kiivaiden ja veristen taistelujen jälkeen, joissa 36 israelilaista ja 71 jordanialaista
sotilasta sai surmansa. Eräs vangiksi otettu jordanialainen sotilas sanoikin: ”Meidän sotilaamme taistelivat kuin sankarit, mutta te olitte kuin itsemurhahyökkääjiä.”
Voitto oli erittäin tärkeä, koska se avasi israelilaisille tien Vanhaan kaupunkiin ja sen vapauttamiseen sekä yhdisti Itä-Jerusalemin ja eristyneenä saarekkeena olleen Skopus-vuoren
Länsi-Jerusalemiin. Vuonna 1975 paikalla avattiin museo ja alue julistettiin muistopaikaksi. Kukkulalle istutettiin myös 182 oliivipuuta Jerusalemin valtauksessa kuolleiden 182 israelilaissotilaan
muistoksi. Vuonna 1987 taistelupaikka nimettiin kansalliseksi muistopaikaksi. Kukkulalla voi nähdä edelleen jordanialaisten juoksuhautoja ja bunkkereita sekä israelilaisten käyttämän
Sherman-tankin ja panssaroidun komentoajoneuvon. Paikalla näkyy myös valkoinen talo, josta israelilaiset löysivät 17 kuollutta jordanialaissotilasta. Israelilaiset hautasivat heidät
väliaikaisesti juoksuhautoihin, laittoivat jordanialaisen karbiinin hautakummun päälle ja kyltin, jossa luki: ”Tässä on haudattuna 17 rohkeaa jordanialaissotilasta, 7. kesäkuuta 1967.” Sen lisäksi paikalla on museo, jossa voi nähdä elokuvan taistelutapahtumista. Valitettavasti en päässyt museoon sisälle, koska se on varattu vain ohjatuille ryhmille. Alueella
on myös kaunis Jerusalemin puutarha, jossa on historiallisten informaatiotaulujen lisäksi pöytiä ja istumapaikkoja vaikka eväsretkeä varten. Oli myös vaikuttavaa lukea
puistossa tauluja, joissa oli raamatunkohtia hepreaksi, arabiaksi ja englanniksi. Yllätyin iloisesti, kun mukana oli myös yksi kohta Uudesta testamentista eli Ilm. 21:2, joka kuuluu: ”Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui
taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.” Ammuskukkulalla on myös Israelin armeijan uusien laskuvarjosotilaiden palvelukseenastumispaikka.
Myös Jerusalem-päivän pääseremonia pidetään siellä joka vuosi. Paikkaa voi myös vuokrata erilaisiin tapahtumiin. Yoram
Taharlev teki v. 1968 Ammuskukkulan taistelusta laulun, joka on kuunneltavissa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=dM1L-ovPEOE . Kuvissa Ammuskukkulan museo ja bunkkeri juoksuhautoineen.
Ympärileikkaus Jerusalemissa.
15.3.2018 Israel-raportti 17 Ympärileikkaus Majapaikkani emäntä Anneli kutsui minut muutama päivä sitten sangen erikoiseen juhlaan eli hänen 14. lapsenlapsensa
ympärileikkaustilaisuuteen. Tänään olin sitten todistamassa tätä juutalaisuuden ytimeen kuuluvaa brit mila -rituaalia, joka sai alkunsa siitä,
kun Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa luvaten hänelle ja hänen jälkeläisilleen koko Kanaaninmaan (siis myös Länsiranta) pysyväksi eli ikuiseksi perintömaaksi. Jumala
asetti liitolle kuitenkin yhden ehdon: ”Teidän tulee ympärileikata jokainen poika.” Ympärileikkaus tarkoittaa esinahan poistamista. Jumala antoi sittemmin Moosekselle vielä ohjeen, että ympärileikkaus on suoritettava,
kun poika on kahdeksan päivän ikäinen. Ympärileikkaus on niin oleellinen osa juutalaisuutta, että kaikki tekevät se, jopa maallistuneet ja ei-uskonnolliset juutalaiset.
Juhla pidettiin Talpiotissa eräässä suuressa salissa, jonne oli kerääntynyt 60 sukulaista. Ensin syötiin todella hyvin samalla
kun DJ:n soittama musiikki soi taustalla. Tilaisuus alkoi heti kun rabbi ja mohel (koulutettu ympärileikkauksen suorittaja) Oren Josef saapui paikalle. Anneli kertoi, että tämä heidän
ennenkin käyttämänsä mohel ei ota palvelustaan rahaa, vaikka monet muut ottavat, vaikka ei pitäisi. Oren Josef oli aikanaan tehnyt Jumalalle lupauksen, että hän haluaa tehdä ympärileikkauksia ilmaiseksi, koska on
perheitä, joilla ei ole varaa maksaa siitä. Ympärileikkauspaikalla oli iso tuoli, jolle äidin isä, joka on myös kummi, istuutui ja hänen syliinsä annettiin vauva.
Aluksi oli rukouksia, joita myös lapsen isä Eliran lausui. Äiti Aijelet ja muut naiset seurasivat tapahtumaa vähän kauempaa. Sitten
mohel ryhtyi toimintaan, desinfioi lapsen alapään ja asetti hänet hyvään asentoon, jossa hänen oli helpointa suorittaa leikkaus. Toimituksen jälkeen Mohel otti kulauksen
viiniä ja kostutti viinillä myös lapsen suuta. Kun kaikki oli ohi, tuli ihmisiä lasta sylissä pitäneen kummin luo, jotta hän siunaisi heitä. Juutalaiset uskovat,
että koska kummi on ollut ympärileikkauksessa niin lähellä pyhää tapahtumaa, hänen siunauksellaan on erityinen voima. Niin, ja pojan nimeksi tuli Jair eli Jumala valaisee.
Kuvassa mohel suorittamassa ympärileikkausta lapsen ollessa isoisän sylissä.
Venäjän Pyhä Kolminaisuuskirkko Jerusalemissa.
14.3.2018 Israel-raportti 16 Venäjän Pyhä Kolminaisuuskirkko Jerusalemissa on kaikkiaan jotain 40 kirkkoa. Kävellessäni viime sunnuntaina Jaffa-kadulla näin
taas yhden uuden kirkon, jota en ollut ennen huomannutkaan, nimittäin venäläisellä asuma-alueella Shne’or Gheshin –kadun varrella sijaitseva Venäjän Pyhä Kolminaisuuskirkko (Russian Holy Trinity Church).
Kuuluisan venäläisen arkkitehdin Martin Epingerin italialaiseen renessanssityyliin suunnittelema kirkko on todella upea ulkoa ja sisältä. Harmi vain, että
sisällä ei saanut ottaa valokuvia. Lisäksi kirkossa on erinomainen matkamuistomyymälä. Ulkoapäin valkoisesta kivestä rakennettu ristinmuotoinen ja 8-torninen kirkko
kullattuine risteineen muistuttaa komeaa linnaa. Vielä kauniimpaa on kirkon sisällä: valtavan suuri kattokruunu, koristeellinen arkkitehtuuri, barokkityyliset ikonit ja pyhimysten maalaukset kertovat vaikuttavasti yli sadan vuoden ajan hurskaudesta.
Venäläistä kirkkoa alettiin rakentaa v. 1860 tsaari Aleksanteri II:n käskystä. Valmistuttuaan v. 1872 siitä tuli venäläisten pyhiinvaeltajien kotikirkko Jerusalemissa. Kirkko
oli Jerusalemin ensimmäisiä kirkkoja, johon laitettiin myös kirkonkellot. Ensimmäisen maailmansodan aikana turkkilaiset ajoivat kaikki kristityt pois Jerusalemista, jolloin venäläinenkin
kirkko jäi rapistumaan. Lisää vaurioita tuli Israelin itsenäisyyssodan aikana vuosina 1948-1949, mutta kirkko pääsi kuitenkin jatkamaan toimintaansa sodan jälkeen. Kuvassa
Venäjän Pyhä Kolminaisuuskirkko.
Anneli Ben Zikri. Taustalla suomalainen sauna ja aurinkopaneeleita.
Israel-raportti 15 Anneli Ben Zikri Kuten kerroin ensimmäisessä
raportissani, olen tällä matkalla majoitettuna Pisgat Ze’evissä Anneli ja Morris Ben Zikrin luona. Varsinais-Suomen Mietoisista kotoisin oleva 73-vuotias Anneli, omaa sukua Kivilä,
on pirteä ja iloinen emäntä, joka hemmottelee minua milloin milläkin herkuilla, joista osan on tehnyt Annelin aiemmin kokkina toiminut juutalainen mies, joka muutti Marokon Casa Blancasta Israeliin v. 1962. Anneli oli kansakoulun jälkeen töissä apuhoitajana Porin Keskussairaalassa. Vuonna 1968 Anneli lähti ensimmäiselle matkalle Israeliin ja oli vuoden keittiö- ja hedelmätarhatöissä Kirjat Anavimin
kibbutsissa. Vuonna 1970 Anneli lähti samaan paikkaan uudestaan, jolloin hän tapasi kibbutsin hotellissa työskentelevän Morrisin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, mikä
johti häiden viettoon v. 1972 Jerusalemissa. Anneli on kristitty, mutta hän kääntyi kuitenkin aikoinaan juutalaisuuteen, jotta heidän lapsistaan (viisi poikaa) tulisi myös
juutalaisia, koska juutalaisuus periytyy äidin puolelta. Anneli on viihtynyt kaikki nämä vuosikymmenet hyvin Israelissa, vaikka erilaiseen kulttuuriin tottumistakin on tarvittu, kun ”kaikki
on päinvastaista kuin Suomessa”. Annelin avioliitto on kestänyt, samalla kun monien suomalaisten naisten liitot juutalaismiesten kanssa ovat kariutuneet. Annelin onnistuminen johtuu varmaankin
hänen sopeutumisestaan maan tapoihin. Anneli sanookin, että hänen kotinsa on juutalainen koti eikä hän tuo suomalaisuutta esiin. Huomaan tämän omassa huoneessakin, jonka oven pielessä on mezuza-kotelo. Annelin lapset ovat käyneet useita kertoja Suomessa. He ovat pitäneet Suomesta toisin kuin Morris, joka ei viihtynyt ja onkin käynyt Suomessa vain yhden kerran. Lapsenlapsiakin on jo 14. He kutsuvat Annelia
mummiksi. Anneli ja Morris ovat asuneet koko ajan Jerusalemissa, paitsi alussa kaksi vuotta kibbutsissa. Nykyiseen 4-kerroksiseen paritaloonsa he muuttivat v. 1986 eli aika alkuvaiheessa, kun asuinaluetta
oli rakennettu vasta muutamia vuosia. Mainittakoon erikoisuutena, että Ben Zikrit rakensivat kaksi vuotta sitten talon katolle suomalaisen saunan. Olen jo kokeillut saunaa, joka on muuten hyvä,
mutta kiukaan teho ei oikein riitä. Asiaan on kuitenkin tulossa parannus, koska isompi kiuas on jo ostettu, kunhan se saadaan asennetuksi paikalleen. Anneli on ollut pienestä pitäen lapsenuskossa,
mihin vaikutti varmaan sekin, että hänen äitinsä piti pyhäkoulua. Varsinaisesti Anneli tuli uskoon 17-vuotiaana v. 1962 Porin herätyksen aikana, jolloin hän täyttyi Pyhällä Hengellä Porin Vapaakirkossa,
jossa Paavo Hiltunen ja Tapio Nousiainen pitivät väkeviä kokouksia. Annelin Israel-kiinnostus heräsi jo kansakoulussa, kun opettaja kertoi Israelista ja Karmelista. Anneli on ollut pääosin kotirouvana, mutta vuodesta 1989 lähtien hän oli 10 vuoden ajan siivoustöissä Suomen Lähetysseurassa ja myöhemmin emäntänä vuosina 2000-2010,
jonka jälkeen Anneli oli töissä vuosina 2011-2017 Leonardo-hotellin koruliikkeessä. Annelilla ei ole Jerusalemissa varsinaista seurakuntaa, mutta hän on ollut mukana Suomen Lähetysseuran
raamattupiirissä vuodesta 1976 lähtien. Viimeiset 20 vuotta Anneli on toiminut piirin vetäjänä, kuten tänäänkin, jolloin sain olla mukana raamattupiirissä, jossa useimmat 12 osanottajasta ovat juutalaismiesten kanssa
naimisissa olevia tai olleita suomalaisia naisia. Anneli näkee Israelin tilanteen Raamatun kannalta, että tämä maa kuuluu Israelille (voimakas aameneni!). Arabit voivat kuitenkin
asua täällä, jos he elävät rauhassa. Annelin kokemus on, että suurin osa arabeista haluaa elää rauhassa. Anneli toivoo tulevaisuudelta rauhaa. ”Tässä
maassa on niin paljon traumatisoituneita ihmisiä”, hän huokaisee. Israelin pääministeriä Benjamin Netanyahua Anneli hiukan suree tämän nykyisen ajojahdin takia.
Annelin mielestä Netanyahua parempaa ei ole. Anneli jättää kuitenkin kaikki Jumalan käteen luottaen siihen, että Jumala kuulee rukoukset ja vastaa ajallaan. Kuvassa Anneli Ben Zikri talonsa katolla, jossa on myös suomalainen sauna, aurinkopaneeleita ja juutalaisten valkoisia pönttöjä (arabeilla on mustia) eli lämminvesivaraajia.
Vanessa ja Michael Mistretta FIRMin Jerusalemin toimiston edustalla.
12.3.2018 Israel-raportti 14 FIRM Olin eilen messiaanisen seurakunnan King of Kingsin kokouksessa Jerusalemin Jaffa-kadulla. Poistuessani rakennuksesta huomasin eräällä
seinällä tekstin ”FIRM Fellowship of Israel Related Ministries”. Olin juuri kirjoittamassa nimeä muistivihkooni tutkiakseni asiaa myöhemmin netistä, kun päätin kysyä nimestä eräältä ohi
kulkevalta nuorelta naiselta. Kun kysyin, tietääkö hän, mikä tuo FIRM oikein on, niin nainen vastasi hymyillen: ”Kyllä tiedän,
koska olen töissä siellä.” Ystävällinen nainen oli Yhdysvalloista kotoisin oleva Vanessa Mistretta, joka on FIRMin koordinaattori. Vanessa vei minut sitten kanadalaisen miehensä
Michaelin luo, joka toimii FIRMin johtajana. Kävi ilmi, että FIRM on Wayne Hilsdenin joulukuussa 2014 perustama kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka pyrkii toimimaan Israelissa
vaikuttavien Raamatulle uskollisten ja Jeesukseen Messiaana uskovien seurakuntien ja järjestöjen yhdyssiteenä. Erityisesti tämä tarkoittaa myös kontaktin luomista kristittyjen ja messiaanisten juutalaisten välille.
FIRM haluaa siunata kaikkia Israelin asukkaita, juutalaisia, arabeja ja kaikkia muita sekä juutalaista yhteisöä kaikkialla maailmassa. FIRM
korostaa Jumalan uskollisuutta ja sitä, että Jumalan pitää liitonsa ja lupauksensa. Toisin sanoen se, mitä Jumala lupasi Aabrahamille, Jaakobille ja Iisakille, on voimassa tänäänkin eikä Jumala ole perunut lupaustaan
eikä rikkonut liittoaan Israelin kansan kanssa. Sen tähden FIRM taistelee kaikenlaista antisemitismiä ja Israel-kielteisyyttä vastaan ei vain maailmassa vaan myös kristillisen
seurakunnan keskellä. FIRMin nettiosoite: http://firm.org.il/ FIRMin Facebook-osoite: https://www.facebook.com/FIRMisrael/ . Kuvassa Vanessa ja Michael Mistretta FIRMin toimiston edustalla.
Kaivaukset jatkuvat edelleen Jerusalemin arkeologisessa puistossa. Taustalla Davidson-keskus.
Umaijadien palatsin jäänteitä. Taustalla Al-Aqsan moskeija.
Israel-raportti 13 Arkeologinen puisto ja Davidson-keskus
Kävin torstaina 8.4. tutustumassa Jerusalemin Arkeologiseen puistoon ja Davidson-keskukseen, jotka sijaitsevat Temppelivuoren eteläpuolella lähellä Lantaporttia.
Alueella on tehty löytöjä aina kanaanilaisajalta 3500 eKr., ensimmäisen Salomon temppelin ajalta 900-luvulta eKr., toisen eli Herodeksen temppelin ajalta, kristilliseltä bysanttilaiskaudelta
sekä muslimiajalta 600-luvun jälkeen. Puistossa on nähtävänä erityisesti 700-luvulla vaikuttaneiden umaijadien suuren palatsin jäänteitä. Tutkijat ovat löytäneet
myös leveän kadun, jota pitkin tuhannet juutalaiset ovat kulkeneet 2000 vuotta sitten mennessään Temppelivuorelle. Siellä täällä näkyy myös suuria roomalaisten sotilaiden Temppelivuorelta pudottamia kiviä.
Temppelivuoren eteläpuolella näkyy toisen temppelin aikainen uloke, jota sanotaan Robinsonin kaareksi sitä v. 1839 tutkineen arkeologi Edward Robinsonin mukaan. Kaareen aikoinaan liittyneiden holvien
varassa portaat johtivat kadulta Temppelivuorelle. Hieman idempänä näkyy Huldan portit, jotka johtivat temppelialueelle päätyviin portaisiin. Paikalta on myös löytynyt useita juutalaisia rituaalikylpyaltaita. Davidson-keskuksen museossa säilytetään alueen kaivauksissa tehtyjä löytöjä, kuten saviasioita, rahoja ja öljylamppuja. Esineiden lisäksi museossa on useita eri multimediaesityksiä
eri historian vaiheista vaikuttavimpana kolmiulotteinen virtuaalitodellisuusfilmi Herodeksen temppelistä. Myös uudempi aika on mukana. Katsoin harvinaisen filmin v. 1967 Kuuden päivän
sodasta ja Jerusalemin Vanhankaupungin vapauttamisesta. Kuulokkeista saattoi myös kuunnella niihin aikoihin erittäin suosituksi tulleen Kultainen Jerusalem –laulun komean esityksen David Eshetin tulkitsemana. Kuvassa 1 edelleen jatkuvia kaivauksia sekä taustalla Davidson-keskus. Kuvassa 2 Umaijadien palatsin jäänteitä. Taustalla Al-Aqsan moskeija.
Guatemalan presidentti Jimmy Morales.
10.3.2018 Israel-raportti 12 Guatemala
siunaa Israelia Keski-Amerikassa sijaitseva Guatemalan valtio siunaa Israelia, kuten Raamattu kehottaa: ”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua.” Guatemalan evankelikaalinen kristitty presidentti Jimmy Morales ilmoitti joulukuussa 2017, että hänen maansa seuraa USA:n esimerkkiä ja siirtää suurlähetystönsä Jerusalemiin.
Sunnuntaina 4.3.2018 Yhdysvaltain vierailulla ollut Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu tapasi Moralesin Washingtonissa ja kiitti häntä Jerusalemin tunnustamisesta Israelin pääkaupungiksi.
Morales puolestaan vahvisti asian ja tarkensi, että Guatemalan suurlähetystö siirretään Jerusalemiin 16.5.2018 kaksi päivää Amerikan lähetystön
muuton jälkeen. Morales sanoi myöhemmin samana päivänä Aipacin kokouksessa 18 000 konferenssin osanottajalle: ”Tämä päätös on voimakas todiste
Guatemalan jatkuvasta tuesta Israelille. Me olemme varmoja, että monet muut maat tulevat seuraamaan esimerkkiämme.” Aipac (American Israel Public Affairs Committee) on yhdysvaltalainen järjestö, jonka tarkoitus on pitää
yllä hyviä suhteita Yhdysvaltain ja Israelin välillä. Morales kiitti presidentti Trumpia, jonka päätös oli sysäys myös hänelle: ”Haluan kiittää
presidentti Trumpia tien näyttämisestä. Hänen rohkea päätöksensä on kannustanut meitä tekemään sen mikä on oikein.” Tällä päätöksellään
Guatemala palaa takaisin vuoden 1959 tilanteeseen, jolloin Guatemala avasi ensimmäisenä maana suurlähetystönsä Jerusalemissa. Valitettavasti Guatemala seurasi sittemmin muiden maiden esimerkkiä ja siirsi suurlähetystönsä
v. 1980 Tel Aviviin, mutta nyt asia tullaan siis korjaamaan. Kuvassa Jimmy Morales puhumassa Aipacin kokouksessa.
Jerusalemin maratonin juoksijoita.
9.3.2018 Israel-raportti 11 Jerusalemin maraton Tänään
9.3.2018 on Jerusalemissa juostu kahdeksannen kerran järjestetty Jerusalemin maraton. Tapahtuma sai alkunsa v. 2011 pormestari Nir Barkatin aloitteesta, joka on itsekin juossut maratonin. Kyseessä on yksi Israelin suurimmista maratoneista, jossa oli tänä vuonna yli 35 000 osanottajaa 72 maasta,
myös Suomesta. Ulkomaalaisia juoksijoita oli kaiken kaikkiaan 4000. Tapasin yhden
suomalaisen juoksijan Timo Hämäläisen tiistaina majatalo Lähteellä ja kuulin, että myös toinen suomalainen, Vesa Liljamo, juoksee maratonin. Juoksijoita on tosiaan hyvin monista maista ja eri uskonnoista, minkä takia eräs Haaretz-lehden toimittaja sanoikin maratonia maailman kosmopolittisimmaksi tapahtumaksi. Tapahtumassa on useita eri ratoja. On maraton (42,2 km), puolimaraton (21,1 km), 10 km, 5 km, 1,7 km perhejuoksu ja 800 m
yhteisökisa. Juoksijoille maraton on varmasti unohtumaton ja ainutlaatuinen kokemus,
koska reitit kulkevat 3000 vuotta vanhan Jerusalemin henkeäsalpaavien maisemien, kiehtovien historiallisten paikkojen ja nykyhetken tärkeiden paikkojen ohi, kuten Vanhakaupunki (Jaffa-portista armenialaisen korttelin läpi ja ulos Siionin portista),
Knesset, Mahane Yehuda –tori, Skopus-vuori ja Haas Promenadi Talpiossa päätyen lopulta Sacher-puistoon. Jerusalemin kukkulainen maasto tosin tekee juoksusta aika haastavan, mutta toisaalta Jerusalemin raikas vuoristoilma auttaa hengityksessä. Jerusalemin maratonin voitti tänä vuonna kenialainen Shadrack Kipkosgey ajalla 2:21:26. Kymmenen parhaan joukossa oli kuusi kenialaista, kolme israelilaista
ja yksi etiopialainen. Kuvassa Jerusalemin maratonin juoksijoita lähellä Daavidin tornia.
Bar mitsvan juhlintaa Länsimuurilla.
Bar mitsva -seurue menossa Länsimuurille.
8.3.2018 Israel-raportti 10 Bar mitsva Kävin tänään Jerusalemin Vanhankaupungin Länsimuurilla ja näin siellä iloista Bar mitsva –juhlintaa.
Eri soittimet raikuivat ja nuoret pojat kantoivat katoksen alla toorarullaa äitien ja sisarten katsellessa aidan takaa ja heitellessä makeisia. Minäkin otin talteen kaksi karkkia. Bar mitsva (lain poika) on erittäin tärkeä juutalainen juhla ja siirtymäriitti, jota vietetään, kun juutalainen poika saavuttaa 13 vuoden iän ja hän tulee uskonnollisesti täysi-ikäiseksi mieheksi.
Tytöille vastaava juhla järjestetään jo 12-vuotiaana ja on nimeltään bat mitsva (lain tytär). Ennen kuin lapsi on bar mitsva tai bat mitsva -iässä, on vanhempien
vastuulla, noudattaako hän juutalaista lakia ja perinteitä. Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tulemisesta alkaen nuori on itse vastuussa lain, perinteiden ja juutalaisen etiikan noudattamisesta. Tästä lähtien hänen täytyy
itse tietää, mikä on oikein ja väärin. Hän saa myös oikeuden osallistua täysivaltaisesti juutalaiseen jumalanpalvelukseen: hänet voidaan kutsua lukemaan Tooraa ja hän voi olla osa minjania (10 miehen ryhmä).
Bar mitsva -juhlan vieton perinne syntyi keskiajalla. Juhlan viettotavat vaihtelevat seurakunnittain. Tavallisesti poika lukee 13. syntymäpäiväänsä seuraavana sapattina synagogassa kappaleen
Toorasta ja Profeetoista. Yleensä juhlan viettoa jatketaan kotona, jonne kutsutaan vieraita ja annetaan lahjoja. Katseltuani aikani innokasta juhlintaa menin Länsimuurille rukoilemaan. Sanoin
Jumalalle: ”Kiitos, Herra, että tällä alueella tulee vielä olemaan sinun pyhä temppelisi.” Silloin jotakin osui sydämeni kohdalle. Katsoin ylös, josko sieltä olisi joku tiputtanut kivensirun päälleni.
Ei näkynyt ketään. Katsoin sitten alas ja näin, että minuun oli osunut pieni kappale Länsimuurista. Otin noin yhden senttimetrin kokoisen muurinpalan ylös ja laitoin sen sydämeni kohdalle paitani taskuun. Koin, että
Jumala vahvisti rukoukseni. Kuvissa bar mitsvan juhlintaa Länsimuurilla ja matkalla sinne.
|
|
 |
|
|
|